Auto- ja liikennegaala palkitsi auto- ja liikennealan toimijoita

171213 Auto- ja Liikennegaala 2017 EMG MatiasKolppo -0376

Kuva: Matias Kolppo / EMG

Auto- ja Liikennegaala kokosi keskiviikkona 13.12.2017 yhteen auto- ja liikennealojen toimijat viettämään yhteistä iltaa palkitsemisten, tunnustusten ja huippuviihteen parissa Messukeskukseen. Aiemmin Vuoden Auto Suomessa -nimellä tunnettu gaala aivan kuten Vuosisadan Liikenneteko -hankekin olivat osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Gaalan juonsivat edellisistä VAS-gaaloista tuttu Pekka Kaidesoja yhdessä kilpa-autoilijanakin tunnetun Emma Kimiläisen kanssa. Esiintyjänä gaalassa oli rap-artisti Elastinen.

Gaalassa julkistettiin mm. Auto- ja liikennetoimittajien valinta ”Vuoden Auto Suomessa 2018” sekä jaettiin yleisöäänestysten perusteella Vuosisadan Liikenneteko -palkinto sekä Vuosisadan Liikennevaikuttaja -tunnustus.

Auto- ja liikennetoimittajat ry:n yli sata journalistia valitsevat vuoden tärkeimmän uutuusmallin jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Voiton vei SEAT IBIZA. Palkinnon vastaanottivat Seatin johtaja Jukka Kiuru ja Keskon autotoimialan johtaja Johan Friman.

Ensio Itkonen ja jalankulkijan heijastin saivat tunnustusta

Yleisö valitsi voittajaksi jalankulkijan heijastimen. Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Palkintoa olivat vastaanottamassa jalankulkijan heijastimen keksijän Arvi Lehden poika Taisto Lehti sekä tunnetun Lumikide-heijastimen suunnittelija Kalervo Suomela.

Vuosisadan Liikennevaikujan palkinnon vei Ensio “Enska” Itkonen (1926-2010). Itkonen johdatti suomalaisia oikeaan liikennekäyttäytymiseen usean vuosikymmenen ajan. Palkinnon vastaanotti edesmenneen isänsä puolesta Marianne Ahlstedt (os. Itkonen).

Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen arvontojen päävoitto, huippuvarusteltu Ford Fiesta Titanium -henkilöauto, sai myös onnellisen uuden omistajan. Onnettaren suosikki oli Päivi Honikonen Pirkkalasta.

Päävoiton julkisti Fordin emerita-tiedotusjohtaja, ME-juoksija ja Vuoden Urheilija 1974 Riitta Salin.

 

 

 

Vuoden Auto Suomessa 2018 on Seat Ibiza

171213 VAS LT EMG SuviSuovaara-8459

Kun Vuoden Auto Suomessa -gaala ja Vuosisadan Liikenneteko -hanke kohtasivat, syntyi Auto- ja Liikennegaala. Kuva: Suvi Suovaara / EMG

Tiedote 13.12.2017

Auto- ja liikennetoimittajat ry (AuLi) on puhunut: vuoden tärkein autouutuus Suomessa on Seat Ibiza. Voittaja julkistettiin 13. joulukuuta aiempaa näyttävämmässä Auto- ja Liikennegaalassa, jossa tunnustuksia jaettiin yhteensä yhdeksässä palkintoluokassa Suomi 100 -hengessä.

Suomessa päätyökseen autoista ja liikenteestä kirjoittavia toimittajia edustava Auto- ja liikennetoimittajat ry valitsi merkittävimmän uuden automallin nyt neljäntenä vuonna peräkkäin. Kahdessa vaiheessa toteutettuun äänestykseen osallistui kaikkiaan 56 yhdistyksen jäsentä.

Ensimmäisellä kierroksella olivat mukana kaikki marraskuun alun 2016 jälkeen ja ennen lokakuun 2017 loppua Suomessa myyntiin tulleet uudet automallit. Ehdolle asettui ennätykselliset 39 mallia, joten tuomariston rooli oli tänä vuonna erityisen haastava.

Raatilaiset pääsivät tutustumaan ehdokkaisiin Nummelan lentokentällä järjestetyssä koeajopäivässä, jonka jälkeen äänestettiin, mitkä kuusi autoa pääsevät loppukilpailuun. Ratkaiseva toisen kierroksen äänestys oli vuorossa finalistiautot sisältäneen toisen koeajopäivän jälkeen.

Toisella äänestyskierroksella jokaisella raatilaisella oli käytössään 15 ääntä, jotka sai jakaa haluamallaan tavalla kuuden ehdokkaan kesken. Yksi kuudesta ehdokkaasta oli nostettava voittajaksi, ja sille sai antaa enintään kuusi ääntä.

Auton uutuusarvon ohella Vuoden Auto Suomessa -äänestyksen tärkeimpänä valintaperusteena on rahalle saatava vastine. Lisäksi arvioidaan ajettavuutta, mukavuutta, tiloja, teknistä edistyksellisyyttä sekä ympäristöystävällisyyttä. Myös muotoilua painotetaan arvioinneissa.

Autot jakautuivat äänestyksessä selkeästi kahteen ryhmään, ja ykköstila ratkesi vaivaisen viiden pisteen erolla. Tuomaristo kehui voittaja Seat Ibizaa pikkuautoksi, jossa hinta ja ominaisuudet kohtaavat houkuttelevalla tavalla. Etenkin auton ajettavuutta ylistettiin, ja myös pirteä muotoilu sai kiitosta.

Seat Ibiza sai äänestäjiltä myös selvästi eniten ykkössijoja. Peräti 17 tuomariston jäsentä asetti Seatin omassa äänestyksessään voittajaksi, kun muiden ensimmäiset sijat jakautuivat järjestyksessä Škoda 13, Kia 9, Volvo 7, Opel 5 ja Volkswagen 5.

Yleisöäänestyksessä Vuosisadan Liikennevaikuttajaksi nousi televisiosta tuttu liikennevalistaja Ensio ”Enska” Itkonen (1926–2010). Vuosisadan Liikenneteoksi kansa valitsi jalankulkijan heijastimen, jonka keksi yli 50 vuotta sitten maanviljelijä Arvi Lehti (1912–1972). Vuosisadan Liikenneteko on itsenäisyyden juhlavuoden liikenneturvallisuushanke.

 

Vuoden Auto Suomessa 2018 lopputulokset:

  1. Seat Ibiza (178 p.)
  2. Škoda Kodiaq (173 p.)
  3. Volvo XC60 (156 p.)
  4. Volkswagen T-Roc (113 p.)
  5. Kia Stinger (111 p.)
  6. Opel Insignia (109 p.)

 

Auto- ja Liikennegaalassa palkitut:

Auto- ja liikennekuva 2017

”AUDI TT RS”, Timo Pyykkö

 

Suomi 100 -kannustuspalkinto

FLYING FINN 100 -lahjoitus

Junior kart -auto AKK:n nuorisourheilulle

Lahjoittajina Santander sekä Auto- ja Liikennegaala

 

Vuosisadan vientipalkinto

VALMET AUTOMOTIVE, Uudenkaupungin autotehdas

 

Taustavoima

TONI JALOVAARA ja

EILA PARVIAINEN

 

Elämäntyö

HANNU KARPO

 

Hyvä Suomi!

TOMMI MÄKISEN SINIVALKOINEN RALLITIIMI

Tommi Mäkinen Racing

 

Vuosisadan Liikenneteko

JALANKULKIJAN HEIJASTIN

 

Vuosisadan Liikennevaikuttaja

ENSIO ITKONEN (1926–2010)

 

Vuoden Auto Suomessa 2018

SEAT IBIZA

 

 

Lisätietoja:

Jussi Saarinen

Vuoden Auto Suomessa -toimikunnan puheenjohtaja

Auto- ja liikennetoimittajat AuLi ry

Puhelin: 040 864 4587

Sähköposti: jussi.saarinen@moottori.fi

 

Jukka Suomela

järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Auto- ja Liikennegaala

Puhelin: 0400 617 761

Sähköposti: jukka.suomela@autojaliikennegaala.fi

 

 

Yleisö valitsi Vuosisadan Liikennevaikuttajaksi Ensio “Enska” Itkosen

Ensio Enska Itkonen

Kuva: Leo Kosonen / Liikenneturva / Mobilia

Auto- ja liikennegaalan lukuisten palkitsemisten ja tunnustusten joukossa jalustalle nostettiin keskiviikkona 13.12.2017 Messukeskuksessa suomalaisen liikenneturvallisuuden pitkäaikaiset puolestapuhujat presidentti Urho Kekkonen (1900-1985), televisiosta tutut liikennevalistajat Ensio ”Enska” Itkonen (1926-2010), Hannu Karpo (1942-) ja Veikko Pajunen (1936-2016) sekä radioaalloilla tiellä liikkujia opastaneet Esko Riihelä (1939-2017) ja Pertti Salovaara (1970-).

Yleisö äänesti Vuosisadan Liikennevaikuttajaksi Ensio Itkosen.

Ensio ”Enska” Itkonen (1926-2010), on kaikkien viime vuosituhannella eläneiden suomalaisten muistama liikenneopettaja ja liikennevalistaja. Koko kansan ”Enska” julkaisi kaksi kirjaa: 1975 lapsille suunnattu Muista aina liikenteessä ja 1987 juuri ajokortin saaneille tarkoitettu Aja paremmin.

Lisäksi yhdessä Hannu Karpon kanssa tehdyt televisio-ohjelmat, liikenneiltamat sekä lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970-luvulta alkaen.

Palkinnon jakoivat Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sekä Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen kummi, juoksijalegenda, entinen poliisi ja nykyinen kuljetusalan yrittäjä Lasse Virén.

Palkinnon vastaanotti edesmenneen isänsä puolesta Marianne Ahlstedt (os. Itkonen).

Enska Itkonen

Kuvassa: Marianne Ahlstedt (os. Itkonen)

 

 

 

 

Yleisö äänesti Vuosisadan Liikenneteoksi jalankulkijan heijastimen

Heijastin.jpg

Kuvassa Taisto Lehti ja Kalervo Suomela

Vuosisadan Liikenneteoksi oli ehdolla monipuolinen valikoima suomalaiseen liikenneturvallisuuteen myönteisesti vaikuttaneita asioita. Kaikki 11 ehdokasta olivat omalla tavallaan parantaneet merkittävästi suomalaista liikenneturvallisuutta. Voittaja julkistettiin keskiviikkona 13.12.2017 Auto- ja liikennegaalassa Messukeskuksessa. Yleisö valitsi voittajaksi jalankulkijan heijastimen.

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Hänen poikansa Taisto jatkoi kehitystyötä mm. mallisuojaamalla suositun lumihiutaleheijastimen, jonka oli suunnitellut Kalervo Suomela. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979. Kolme vuotta myöhemmin tieliikennelakiin tuli jalankulkijan heijastimen käyttösäännös. Heijastimen turvallisuusvaikutus on huomattava pimeällä liikuttaessa.

Palkinnon jakoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen perustaja Mikko Vanni. Palkintoa olivat vastaanottamassa jalankulkijan heijastimen keksijän Arvi Lehden poika Taisto Lehti sekä tunnetun Lumikide-heijastimen suunnittelija Kalervo Suomela.

Jalankulkijan heijastimen historia

Maanviljelijä Arvi Lehti , 1912-1972, oli kotoisin Perttelistä, joka nykyään kuuluu Salon kaupunkiin. Yritteliäänä miehenä hän halusi maanviljelyksen ohella kehittää muuta liiketoimintaa ja navetan tiloissa vapautui tilaa kun tilan hevonen lopetettiin.

Hevosen karsinaan hän hankki käytetyn muovin ruiskupuristuskoneen tarkoituksenaan valmistaa kodin käyttöesineitä kuultuaan uudesta materiaalista, plastiikasta eli muovista. Ensimmäisen tuote, muovimuki valmistui v. 1955.

Muoviaineita oli erilaisia ja lasin kirkkaudessaan korvaava akryyli ja polystyreenimuovi sopi hyvin myös heijastimien valmistukseen, jotka olivat tulleet pakollisiksi varusteiksi perävaunuihin ja autoihin. Arvi näki niissä mielenkiintoisen tuotealueen ja niistä kehittyi parissakymmenessä vuodessa lähes 400 ihmistä työllistävä teollisuuslaitos Oy Talmu Ab.

Sukulais- ja ystäväpiireissä oli useita poliiseja ja Liikkuvan Poliisin ihmiset tulivat tutuiksi. Liikkuvan Poliisin huolena ja tehtävänä oli myös liikenneturvallisuus ja sitä pohdittaessa Arvi Lehti keksi liimata kaksi ajoneuvon heijastinta yhteen ja kiinnittää siihen langan ja hakaneulan. Siitä syntyi Jalankulkijan heijastin vuonna 1965.

Tuote oli alussa liian suuri ja painava eikä saavuttanut suurta menestystä viranomaisten suosituksista huolimatta. V.1968 hänen poikansa, ekonomiksi kouluttautunut Taisto Lehti tuli silloin vielä n. 50 hengen yritykseen töihin, aluksi markkinointi ja tuotekehitystehtäviin. Samoihin aikoihin v. 1969 palkattiin ensimmäinen koulutettu tuotesuunnittelija teknikko Kalervo Suomela, jolla oli taiteellista silmää ja kykyä piirtää ideat paperille.

Arvi Lehti ei koskaan Talmu-heijastimien menestystä ehtinyt nähdä, koska hän kuoli ennenaikaisesti jo v. 1972, mutta tuote lähti lentoon ja sille oli suuri sosiaalinen tilaus, kun liikenneturvallisuutta alettiin edistää kaikissa pohjoismaissa aktiivisesti.

Suomessa Liikenneturva ja sen edeltäjä Talja Ry ja Ruotsissa NTF, eli Nationalföreninen för Trafiksäkerhets Främjande.  Molemmissa järjestöissä jalankulkijoiden liikenneturvallisuus tuli ykkösteemaksi ja heijastimien käyttöä edistettiin kaikin tavoin. Jopa yritettiin saada siitä pakollista, mutta se jäi suosituksen asteelle.

Valmistajia oli muitakin ja erityisesti vaatteisiin kiinnitettävät nauhat ja myöhemmin myös pehmomallit olivat hyvin esillä ja suosittuja.

Talmu-heijastimien jokainen malli tarvitsee kalliin prisma-muotin, joten jokaisen mallin tekeminen oli tarkasti mietittävä. Suureen suosioon tulivat eli suuryritysten, aluksi pankkien logot. Jokaisella pankilla ja pörssiyhtiöllä oli oman logonsa mallinen heijastin ja myöhemmin pienemmilläkin yrityksillä oli standardivalikoimasta löytyvä heijastin, johon painettiin yrityksen nimi tai mainos. Standardivalikoimaan kuului kymmeniä eri malleja.

Lumihiutale-malli

Suosituin kaikista tuli olemaan lumihiutalemalli, jonka Kalervo Suomela piirsi v. 1973. Siitä on tehty 3 eri mallia, joista nykyinen on jäänyt elämään suuremman heijastustehonsa ja mainospainoihin sopivan pinta-alansa takia.

Talmun valmistamien prismaheijastimien suosion siivellä heijastimien käyttö on vaateteollisuudessa, erityisesti ulkoiluvaatteissa ja jopa jalkineissa edistänyt ja lisännyt suuresti liikenneturvallisuutta ja vähentänyt kuolemantapauksia.

Jalankulkijoiden turvallisuuteen läheisesti liittyvä  polkupyöräilijöiden turvallisuus ja näkyvyys on samalla kampanjoinnilla saatu myös paljon paremmalle tasolle.

Heijastimien käyttö liikenneturvallisuuden edistämisessä on parasta Pohjoismaissa, joiden liikenneturvallisuutta edistävät järjestöt ovat tiiviissä yhteistyössä. Muualla maailmassa ei olla vielä saavutettu vastaavaa menestystä hyvistä yrityksistä huolimatta.

Oy Talmu Ab:n omistus siirtyi 1983 saksalaiselle Hella-konsernille. Jalankulkijan heijastimet olivat aina olleet vain muutaman prosentin liikevaihdosta ja liian pieni tuoteryhmä suurelle autoalan valaisinvalmistajalle. Hella päätti v.2006  myydä tuoteryhmän ja sitä jatkaa Coreplast Oy Laitilassa.

 

 

 

 

 

Suomalaiskeksinnöt kisaavat nimityksestä Vuosisadan Liikenneteoksi

Vuosisadan Liikenneteoksi on ehdolla monipuolinen valikoima suomalaiseen liikenneturvallisuuteen myönteisesti vaikuttaneita asioita. Kaikki 11 ehdokasta ovat omalla tavallaan parantaneet merkittävästi suomalaista liikenneturvallisuutta. Voittaja julkistetaan 13.12.2017 Auto- ja Liikennegaalassa.

Lue lisää ehdokkaista ja äänestä suosikkiäsi täältä!

1. Jalankulkijan heijastin

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940–50 -lukujen taitteesta. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Hänen poikansa Taisto jatkoi kehitystyötä mm. mallisuojaamalla suositun lumihiutaleheijastimen, jonka oli suunnitellut Kalervo Suomela. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979. Kolme vuotta myöhemmin tieliikennelakiin tuli jalankulkijan heijastimen käyttösäännös. Heijastimen turvallisuusvaikutus on huomattava pimeällä liikuttaessa.

2. Jos otat, et aja -kampanja

Liikennevalistuksellisilla kampanjoilla on pitkä historia. Yksi tunnetuimpia yksittäisiä kampanjoita on ollut Alkon, liikenneministeriön, sisäasiainministeriön ja Liikenneturvan yhteiskampanja Jos otat, et aja. Liikenneraittiutta edistävä kampanja toimi vuosina 1984-1986 ja se muistetaan yhä hyvin. Rattijuopumuskampanjointia on jatkettu menestyksekkäästi tähän päivään asti. Uusi ajankohtainen teema ovat mm. huumausaineet liikenteessä.

3. Kypärän käyttö liikenteessä

Kypärä on mopoilijoille, moottoripyöräilijöille ja pyöräilijöille elintärkeä varuste. Moottoripyöräilijöille suojakypärän käyttö tuli pakolliseksi 1977 ja mopoilijoille velvoite laajeni vuonna 1982. Vuoden 2003 alusta alkaen myös pyöräilykypärän käytöstä on säännelty lailla. Tänä päivänä kypärän käyttö on itsestäänselvyys moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Lisäksi pyöräilykypärää käyttää kampanjoinnin ja lainsäädännön myötä noin 40 prosenttia suomalaisista.

4. Kävely- ja pyöräteiden rakentaminen

Jalan ja pyörällä liikkumista on tuettu pitkään turvallisilla väyläratkaisuilla, joissa suojaton liikenne on turvallisuussyistä erotettu autoilusta omille väylilleen. Nykyisin jalankulkuun ja pyöräilyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös erillisinä kulkumuotoina ja näiden kulkutapojen turvallisuus onkin jatkuvasti parantunut.

5. Lasten liikennelaulu

Lasten liikennelaulu on Georg Malmstenin säveltämä ja Helena Eevan (salanimellä Asser Tervasmäki) sanoittama lastenlaulu. Se tunnetaan myös kertosäkeensä alkusanojen nimellä Muista aina liikenteessä. Malmsten teki laulusta ensimmäisen levytyksen 1955. Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos Talja (myöhemmin Liikenneturva) teki sen pohjalta koulukäyttöön tarkoitetun liikennevalistuselokuvan vuonna 1960.

6. Moottoriteiden rakentaminen

Suomen ensimmäisenä moottoritienä tunnetun Tarvontien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen alkoi 1956 ja kesti kuusi vuotta. Sittemmin 15 kilometrin mittaista avausta on jatkettu aina Turkuun asti. Samaan aikaan moottoriteitä on valmistunut eri puolille Suomea yhteensä lähes tuhat kilometriä. Aluksi kaupunkien sisään- ja ulosmenoliikennettä helpottamaan tehdyt moottoritiet muodostavat nykyisin paitsi nopean myös verrattain turvallisen tavan liikkua.

7. Nopeusrajoitusten käyttöönotto

Niin sanottuja kattonopeuksia kokeiltiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1962. Varsinainen nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen käynnistyi presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puheesta 1973. Nopeusrajoituksilla on ollut tutkitusti merkittävä rooli tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa.

8. Poliisin liikennevalvonta

Turvallinen liikkumisen takaaminen on aina ollut poliisin työn kulmakiviä. Suomen autoistuttua 1950-luvulta alkaen liikenteen valvonta korostui erityisesti Liikkuvan poliisin (1930-2014) toimenkuvassa. Tänä päivänä Poliisi valvoo liikenteessä mm. nopeuksia ja päihteiden käyttöä sekä yleisesti liikennesääntöjen noudattamista. Vilkkailla tieosuuksilla valvontaa on tehostettu mm. automaattisilla nopeusvalvontalaitteilla eli liikennekameroilla. Suomessa poliisi tekee maailmanlaajuisestikin ennätysmääriä puhallutuksia, joilla torjutaan rattijuomusta. Uusinta kehitystä on huumausaineiden käytön seulonta jo tienpäällä.

9. Suomalainen liikennekoulutus

Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi Suomessa jo 1922. Tätä ennen autoilun harrastajat olivat hankkineet ajolupia vapaaehtoisesti. Ajo-opetusta on vuosien saatossa uudistettu monin tavoin liikennekulttuurin muuttuessa ja vaatiessa uudenlaisia taitoja. Koulutuksen kehittäminen niin henkilö- kuin ammattiliikenteellekin on auttanut kohentamaan liikenneturvallisuutta vuosikymmenten ajan.

10. Talvirenkaiden kehittäminen

Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehtaan kuorma-autoille 1934 kehittämä Kelirengas. Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, joka yleistyi kuitenkin vasta 1960-luvulla. Suomalaisyritykset Kometa ja Tikka Spikes olivat ensimmäisiä nastojen valmistajia ja Nokia ensimmäisiä nastarengasvalmistajia. Suomen lakiin talvirengaspakko tuli 1977 lisäämään liikenneturvallisuutta. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun.

11. Turvavöiden ja -istuinten käyttö

Turvavyöt ilmestyivät autoihin 1950-luvun lopulla ja yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä. Niiden käyttö henkilöautojen etuistuimilla ja pakettiautoissa tuli Suomessa pakolliseksi 1975 ja henkilöauton takaistuimella vuonna 1987. Tänä päivänä turvavöiden käyttövelvoite on laajennettu lähtökohtaisesti kaikkiin autoihin. Ensimmäiset lasten turvaistuimet tulivat turvavöiden rinnalle 1960-luvulla.

 

Vuosisadan Liikennevaikuttaja -ehdokkaat

Alla Palkintolautakunnan valitsemat henkilöehdokkaat Vuosisadan Liikennevaikuttajiksi. Äänestä suosikkiasi! Voittaja julkistetaan 13.12.2017 Auto- ja Liikennegaalassa.

Ensio Enska Itkonen

Ensio ”Enska” Itkonen / Kuva: Leo Kosonen – Liikenneturva – Mobilia

1. Ensio ”Enska” Itkonen (1926 – 2010) 

Ensio Itkonen on kaikkien viime vuosituhannella eläneiden suomalaisten muistama liikenneopettaja ja liikennevalistaja. Koko kansan ”Enska” julkaisi kaksi kirjaa: 1975 lapsille suunnattu Muista aina liikenteessä ja 1987 juuri ajokortin saaneille tarkoitettu Aja paremmin. Lisäksi yhdessä Hannu Karpon kanssa tehdyt televisio-ohjelmat, liikenneiltamat sekä lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970-luvulta alkaen.

Hannu Karpo

Hannu Karpo / Kuva: Liikenneturva – Mobilia

2. Hannu Karpo (s. 5.3.1942)

Hannu Karpo tunnetaan koko kansan karvalakkipäisenä tv-toimittajana yli 50 vuoden ajalta. Hän tarttui ohjelmissaan rohkeasti liikenteen epäkohtiin; esimerkiksi 1980-luvulla Karpo paljasti, kuinka helposti kanssaihmiset päästivät alkoholilta tuoksuneen henkilön auton rattiin. Karpon omat ja yhdessä Ensio Itkosen kanssa tehdyt televisio-ohjelmat, liikenneiltamat ja eri lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970-luvulta alkaen.

Kekkonen

Presidentti Urho Kekkonen / Kuva: Mobilia

3. Urho Kekkonen (1900 – 1985)

Vuosi 1972 oli Suomen tieliikennehistorian synkin, kun liikenteessä menehtyi peräti 1 156 henkilöä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vaati vuoden 1973 uudenvuodenpuheessaan parannusta murheelliseen tilanteeseen. Kurinpalautus vauhditti mm. pysyvän nopeusrajoitusjärjestelmän ja rattijuopumuksen promillerajojen ottamista käyttöön. Kekkonen oli nostanut liikenteemme heikon turvallisuustilanteen esiin jo aiemmissakin puheissaan mm. vuosina 1966 ja 1967.

Veikko Pajunen

Veikko Pajusen Liikennesolmu-ohjelma / Kuva: Top-Foto – Liikenneturva – Mobilia

4. Veikko Pajunen (1936 – 2016)

Varatuomari Veikko Pajunen valisti suomalaisia televisiokatsojia tieliikenneasioissa kolmella vuosikymmenellä. Hän mm. esitteli suunnittelemassaan ja juontamassaan Liikennesolmu-ohjelmassa esimerkkeinä erilaisia liikenneonnettomuuksia ja kertoi oikeuden ratkaisut tapauksiin. Liikennesolmu nähtiin televisiossa vuosina 1965–72 ja uudelleen 1980-luvun puolivälissä.

5. Esko Riihelä (1939-2017)

Esko Riihelä oli liikenneohjelmistaan tunnettu radiotoimittaja, joka jäi eläkkeelle Ylen palveluksesta 2002, mutta jatkoi edelleen toimittajan työtä vapaana toimittajana mm. vastaamalla lukijoiden liikennekysymyksiin Iltalehden Kysy Eskolta -palstalla. Riihelä aloitti liikenneohjelmien teon Ylessä 1969. Ohjelmassa oli mukana henkilöitä poliisista, ministeriöstä, Autoliitosta ja Liikenneturvasta. Riihelä voitti parhaan radioesiintyjän Telviksen seitsemän kertaa.

6. Pertti Salovaara (s. 19.10.1070)

Pertti Salovaara aloitti 1990-luvun lopussa juontamaan Radio Novalle suosittua sunnuntain liikenneohjelmaa Salovaara liikenteessä. Hänet muistetaan mm. sanonnastaan ”Voe mahoton paikka sentään!”. Salovaara teki paluun radioon 2015 Iskelmän taajuudella liikenneohjelman isäntänä. Tiellä liikkuvien kuuntelijoiden puhelut ja yhteys poliisiin ovat keskeinen osa Salovaaran ohjelmien sisältöä.

 

Itsenäisyyden juhlavuoden liikenneturvallisuushanke huipentuu Auto- ja Liikennegaalaan – Suomalaiskeksinnöt ehdolla Vuosisadan Liikenneteoiksi

Lehdistötiedote 23.11.2017

Suomalaiskeksinnöt heijastin ja talvirengas sekä Georg Malmsténin säveltämä Lasten liikennelaulu ovat ehdolla Vuosisadan Liikenneteoksi kahdeksan muun kandidaatin kanssa. Joukossa on myös koulutus- ja valvontahankkeita, valistusta sekä väyläratkaisuja.

Valinnan tekee kansa ja voittaja julkistetaan joulukuun 13. päivänä Helsingin Messukeskuksessa järjestettävässä Auto- ja Liikennegaalassa, joka on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Itsenäisyyden juhlavuosi näkyy monin tavoin gaalan palkitsemisissa ja tunnustuksissa.

Ennen Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen loppuhuipennusta yleisöäänestykseen osallistujat haastetaan liputtamaan turvallisemman liikenteen puolesta lataamalla maksuton Viiden Tähden Kuljettaja -kortti. Lisähoukutuksena kansalaisvalistuksessa on autopalkinto. kaikkien kortin ladanneiden kesken arvotaan Ford Fiesta Titanium -henkilöauto, jonka onnellinen voittaja ratkeaa gaalassa.

 

PRESIDENTTI JA MEDIAPERSOONAT EHDOKKAINA

Gaalan lukuisten palkitsemisten ja tunnustusten joukossa jalustalle nostetaan suomalaisen liikenneturvallisuuden pitkäaikaiset puolestapuhujat presidentti Urho Kekkonen (1900-1985), televisiosta tutut liikennevalistajat Ensio ”Enska” Itkonen (1926-2010), Hannu Karpo (1942-) ja Veikko Pajunen (1936-2016) sekä radioaalloilla tiellä liikkujia opastaneet Esko Riihelä (1939-2017) ja Pertti Salovaara (1970-). Kuusikko on ehdokkaana Vuosisadan Liikennevaikuttajaksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin syyskuussa 2016 avaaman Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen kummeista kilpa-autoilija Emma Kimiläinen toimii Auto- ja Liikennegaalan juontajana yhdessä ralliasiantuntija Pekka Kaidesojan kanssa. Viihdettä Suomen huipulta gaalavieraille tarjoilee rap-artisti Elastinen yhtyeineen. MTV3-kanava näyttää gaalasta koosteen lauantaina 16.12. klo 14.40 alkaen ja uudestaan sunnuntaina 17.12. klo 11.30.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Autotuojat ja -teollisuus sekä Event Management Group yhteistyössä Auto- ja liikennetoimittajien yhdistyksen kanssa. Toimittajajoukko aloitti gaalaperinteen 2014 järjestämällä jäsenkunnalleen autouutuuksien koeajotapahtuman ja Vuoden Auto Suomessa -äänestyksen. Titteli on nyt jaossa neIjännen kerran.

 

Vuosisadan Liikenneteko -äänestys ja Viiden Tähden Kuljettaja -kortin lataus osoitteessa liikenneteko.fi

 

Lisätietoja Auto- ja Liikennegaalasta osoitteessa autojaliikennegaala.fi

 

Suomen autourheilulupauksen Sami-Matti Trogenin uusi haaste on sujunut suunnitelmien mukaan

Tero Turunen_2

Kuva: Tero Turunen

Rallycrossissa menestynyt Trogen ilmoitti vuodenvaihteessa siirtyvänsä Formula 4 SMP Nez ja Espanjan sarjoihin kaudeksi 2017.

Sami-Matin tie Formuloihin on poikkeuksellinen, koska hän ei ollut ajanut karting-autoa ulkoradoilla koskaan ennen siirtymistään Formulaan. Sami-Matti aloitti kilpailu-uransa vuonna 2013 Crosskart-luokassa, jota ajetaan rallicross SM-sarjan yhteydessä. Tavallinen tie formuloihin on, että ensin ajetaan eri karting-luokissa ja harjoitellaan rata-ajoa monin tavoin ennen siirtymistä ylempiin luokkiin.

”Olen nyt ajanut Formuloissa testiä ja kilpailuja ympäri Eurooppaa viiden kuukauden ajan. Kaksi kertaa olen ollut podium sijoituksella, ja siihen olen todella tyytyväinen”, toteaa harjoittelu vuottaan ajava Sami-Matti Trogen.

Sami-Matin ajama Formula 4 -auto on Tatuus-tehtaan valmistama, ja auton omistaa Koiranen GP, joka on suomalainen vuonna 1997 perustettu formulatalli. Se on ajattanut autojaan Formula Renault-, Formula 4-, Formula 3- ja GP3 -sarjoissa. Tallipäällikkönä toimii Marko Koiranen. Tallin toiminnassa on vahvasti mukana myös Afa Heikkinen ja Markon veli Jari Koiranen. Tallin päämaja sijaitsee Espanjassa Barcelonan F1-radan läheisyydessä.

”Olen todella tyytyväinen tallin toimintaan, sillä minut on otettu noviisina hyvin vastaan, ja uskon vahvasti, että yhteistyöstä Koiranen GP:n kanssa saadaan aikaiseksi loistava menestystarina. Teen sen eteen itse tällä hetkellä todella paljon töitä ja niin tekee tallikin”, jatkaa Trogen.

Nuori mies keskittyy tällä hetkellä autourheiluun täysimittaisesti. Aika kuluu kilpailuissa, testeissä, kuntosalilla ja harjoitellessa. Hurja kilpailukalenteri jatkuu marraskuuhun asti.

 

Siviilissä kulkupelinä mopo-auto

Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen kummin Sami-Matti Trogenin seuraavaan kilpailuun on nyt useita viikkoja aikaa. Kesätauko antaa hyvän mahdollisuuden mopoauton ajokortin hankkimiseen.

”Täytin keväällä 15 vuotta ja hankin käytetyn mopo-auton. Keväällä en kuitenkaan ehtinyt suorittaa autokoulun teoria- ja ajotunteja. Mopo-auto on seissyt pihalla odottamassa vielä toistaiseksi. Minulle mopoauton ajokortin saaminen tuo ennen kaikkea helpotusta koulumatkoihin ja treenisalille kulkemiseen”, iloitsee Sami-Matti.

Liikenteessä Sami-Matti lupaa ottaa muut huomioon ja olla erityisen tarkkaavainen risteysalueilla. Sitä hän toivoo myös muilta tienkulkijoilta.

”Mopo-autolla ajamisessa ohitukset tuovat aina riskejä. Tiedän, että takanani tulee olemaan tuskastuneita autoilijoita, jotka haluavat ohittaa minut nopeasti. Näissä tilanteissa toivon autoilijoilta malttia ja tarkkaavaisuutta. Se, että ajaako 60km/h vauhtia vai 45km/h vauhdilla mopoauton perässä ei muuta olennaisesti perille pääsyaikaa”, toteaa Sami-Matti.

Sami-Matin miettii päästävänsä autot ohi bussipysäkin kohdalla, jos jonoa kertyy taakse paljon. Se on hänestä turvallisempaa kuin kerätä turhaa ruuhkaa.

”Turvallisuuden takia olen ehdottomasti sitä mieltä, että rajoitettujen henkilöautojen tulo mopo-autojen tilalle olisi erittäin hyvä juttu. Henkilöauton kori kestää kolaritilanteessa ihan eri tavalla kuin mopo-auton”, kertoo Sami-Matti

 

Auto- ja liikenneala esittäytyivät Porissa

170713 123 AT EMG JS

Arto Silvennoinen (Suomen Autokierrätys), Esa Nieminen (Niemi Palvelut), Tero Kallio (Autotuojat ja -teollisuus) ja Matti Seimola (V-Traffic) edustivat Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen kumppaneita auto- ja liikennealan verkostoitumisillassa. Kuvat: Jukka Suomela / EMG

13.7.2017

Liikenteen ajankohtaiset teemat näkyivät SuomiAreenalla koko viikon ajan Porissa. Vuosisadan Liikenneteko -hanke oli esillä auto- ja liikennealan järjestöjen yhteisessä illanvietossa torstaina 13.7. Porin Suomalaisen Klubin pihaterassilla.

Hankkeen kumppaneista iltaa isännöivät Autotuojat ja -teollisuus, Liikenneturva sekä Suomen Autokoululiitto yhdessä Autoalan Keskusliiton, Autoliiton ja Liikennevakuutuskeskuksen kanssa.

170713 124 AT EMG JS

 

OP tarjoaa virtuaalitodellisuuskiertueen: Tavoitteena suvaitsevaisuuden lisääminen liikenteessä

#OPLiikenneteko13.3.2017

OP Ryhmän virtuaalikiertueen avulla jokainen suomalainen voi kokeilla virtuaalilasien avulla, miltä liikenne näyttää lapsen näkökulmasta.

#OPLiikenneteko on osa vuoden 2017 Vuosisadan Liikenneteko -hanketta, jonka tavoitteena on haastaa tielläliikkuja havahtumaan, oivaltamaan ja tekemään asennemuutos omassa liikkumisessa. Hankkeessa on mukana Liikenneturva jäsenjärjestöineen ja se on osa Itsenäisyyden Juhlavuoden 2017 -hankekokonaisuutta.

 

VR-elämys edistämässä liikenneturvallisuutta

Oletko ikinä ollut omissa ajatuksissasi kulkiessasi liikenteessä? Harvoin tulemme ajatelleeksi, millä tavoin omat ajatuksemme ja asenteemme vaikuttavat käyttäytymiseemme liikenteessä. Harhailevat ajatukset, pohdituttavat arjen askareet ja kaukaiset haaveet ohjaavat kuitenkin sitä, millä tavoin koemme ympäröivän liikenteen.  Virtuaalitodellisuus tarjoaa oivan mahdollisuuden havaita näitä omien ajatustemme ehostamia henkilökohtaisia kokemuksia liikenteestä – vaarattomasti ja kontrolloidusti.

VR-kiertueemme tarkoitus on tarjota elämyksiä, mutta myös kannustaa suomalaisia pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään. Tavoitteenamme on lisätä suvaitsevaisuutta liikenteessä”, henkilöasiakkaiden vakuutusliiketoiminnan johtaja Hanna Hartikainen sanoo.

VR-kiertueella kuka tahansa voi seikkailla virtuaalisessa liikennemaailmassa parin minuutin ajan VR-lasien ja -kuulokkeiden kanssa. Kokemus on avoin kaikille yli 12-vuotiaille.

“Toisen tielläliikkujan asemaan asettautuminen on usein vaikeaa, mutta virtuaalimaailmassa yritämme tehdä sen mahdolliseksi. Kun aikuinen voi katsoa edes hetken liikennettä lapsen näkökulmasta, uskomme sillä olevan vaikutuksia myös tosielämän liikennekäyttäytymiseen”, Hartikainen sanoo.

 

Seuraa kiertueaikataulua!

#OPLiikenneteko-kiertue käynnistyy maaliskuussa Helsingistä ja levittäytyy vuoden aikana kymmenille paikkakunnille ympäri Suomen. Kiertue suuntaa osuuspankkien lisäksi erinäisiin suomalaisiin tapahtumiin – toreilta aina messuhalleihin. Katso kiertueen aikataulu ja tule paikan päälle kokemaan VR-elämys omin silmin!

Jaa omat kokemuksesi virtuaalielämyksestä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #OPLiikenneteko.